Prime Life = Prime Results

ELÄMISEN INTOHIMO

Olen tavannut todella paljon ihmisiä elämäni varrella. Jotkut ovat jättäneet minuun myönteisen lähtemättömän jäljen, ja olen halunnut oppia soveltamaan heidän elämänasennettaan omaan elämääni. Ihailemissani ihmisissä olen havainnut intohimoisen suhteen elämään kaikkineen.

En nyt puhu sellaisista ihmisistä, jotka ovat opetelleet puhetekniikan, jonka avulla he osaavat aina vastata: ”Kiitos kysymästä, hyvin menee.” Puhun paljon syvällisemmästä asiasta. Intohimo elämää kohtaan on sellaista, että se saa meidät unohtamaan arjen surut ja näkemään asiat myönteisessä valossa. Se on toivon täyttämää elämää, jossa tulevaisuus on avoin kirja, jota itse kirjoitamme.

Haluan elää omaa elämääni intohimoisesti. On lohdullista, että se on mahdollista kaikille, vaikka olosuhteet näyttäisivät ihan miltä tahansa. Tässäkin tapauksessa oma valinta ratkaisee.

Olen myös nähnyt konkreettisia muutoksia ihmisten elämässä. He ovat löytäneet jonkin uuden inspiraationlähteen ja sitä kautta uuden elämänasenteen. Inspiraatio tarkoittaa vapaasti suomennettuna ’saada lisää happea’. Kun suostumme ottamaan toisilta lisähappea sisimpäämme, löydämme uuden intohimon elämää kohtaan.

Inspiraation löytymistä voidaan verrata tilanteeseen, jossa olemme lähdössä kesälomalle ja pitää saada monta asiaa hoidettua ennen sitä. Mietipä, kuinka nopeasti saamme ne hoidettua, kun on jotain mukavaa ja haluttua odottamassa oven takana. Ainakin useimmille meistä loma  on mukava asia, ja asennoidumme siihen myönteisesti. Niinpä haluamme nopeasti suoriutua tehtävistä, jotta pääsisimme lähtemään. Juuri ennen lomaa saamme aikaan ainakin kaksi kertaa niin paljon kuin yleensä. Mistä se johtuu? Siitä, että suostumme vastuuseen tehtävistämme ja suoritamme ne loppuun motivoituneina. Samalla tavalla käy, kun inspiroidumme: löydämme uuden asenteen elämää kohtaan.

Intohimoinen elämänasenne antaa meille paljon enemmän mahdollisuuksia kuin osaisimme kuvitellakaan.

Kuulin kerran tarinan kahdesta toisilleen tuntemattomasta kalastajasta, jotka kalastivat niin lähellä toisiaan, että pystyivät näkemään toistensa saaliin määrän ja kalojen koon. Ensimmäisenä paikalle tullut otti vastaan kaiken, mitä järvestä nousi, ja koska sitä nousi paljon, mieli oli korkealla. Hän huomasi, että toinen kalastaja heitti suuremmat kalat takaisin ja laittoi reppuunsa ainoastaan pienet.

Ihme kaveri, ensimmäinen kalastaja ajatteli.

Hetken kuluttua hän päätti selvittää, mistä oikein on kysymys. Kun hän uteli vieruskaverilta syytä eriskummalliseen valikointiin, hän sai järkevältä tuntuvan vastauksen. Toinen kalastaja totesi, ettei hänellä ollut tarpeeksi suurta paistinpannua suurempien kalojen paistamiseen. Hän oli ostanut itselleen liian pienen pannun.

Hassun tarinan opetus on, että voimme päättää hankkia itsellemme suuremmat mahdollisuudet esimerkiksi suhtautumalla elämäämme intohimoisemmin. Kun elämä tarjoaa suurempia ideoita, erilaisia oivalluksia, otetaan ihmeessä ne vastaan. Ei kannata heittää suuria mahdollisuuksia takaisin järveen ja todeta: ”Voi, kunpa minulla olisi suurempi pannu.”