Prime Life = Prime Results

Rakkaus.

    Ihmisen elämän todellinen arvo on siinä, mitä hän muille merkitsee. Se on luonnon laki. Jos kuvittelen merkitseväni muille enemmän kuin todelliset hedelmäni kertovat, elän valheessa. Puu tunnetaan aina hedelmistään. Jos kuviteltu kasvuni ei näy muille, täytyy katsoa peiliin entistä tarkemmin. Mitä tehtävää varten olen maailmaan tullut? Olenko tullut saamaan vai antamaan? Miten voisin elää arvokasta elämää? Mitä arvokas elämä on?

 

Arvokas elämä on toisen laittamista itsensä edelle. Se on elämän rakastamista siinä määrin, että saan suurimmat nautintoni kun huomaan muiden kasvavan minun oman kasvuni myötä. Rakkaus on jotain mitä tehdään. Se on verbi, ei suinkaan tunne. Kutsumme usein ihastumista rakastumiseksi, ja toki se usein rakkauden alkuvaihe onkin. Mutta rakkaus on jotain muuta kuin tunnetta. Se on suurempi kuin tunteet ja toimii tunteista huolimatta. Se on teko, joka on vapaasti valittavissa. Kun suhde elämään on kunnossa, valitsemme rakkauden. Rakkaus on se arvo, joka meistä näkyy elämämme kautta muille.

 

Dostojevskin, jonka isä toimi köyhien lääkärinä, hautakivessä on teksti: ”Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi”. Tuon suuren kirjailijan mielestä todellinen hengellisyys on sitä, että ihminen antaessaan saa takaisin enemmän, jopa satakertaisesti. Tällainen antaminen edellyttää, että on ymmärtänyt rakkauden todellisen merkityksen. Fokusoimalla omaan napaansa ihmisellä on vaara jäädä yksin rationaalisen järkensä kanssa. Järkeä syvempi lähde on rakkaus. Vapauskin on vaillinaista, ilman rakkauden ulottuvuutta. Mitä enemmän ruokin ja annan tilaa toisen ihmisen henkiselle kasvulle, sen enemmän kasvan myös itse. Sadonkorjuun laki pätee tässäkin. Mitä kylvää, sitä niittää, vieläpä samalla mitalla.